TÄHTIRAKKAUS!

Mustikan esikoismanifesti on nimeltään Tähtirakkaus. Tehtävänämme tässä teoksessa on ajatella rakkautta uudelleen vailla monenlaisia rakkauteen kohdistettuja kulttuurisia sääntelyn sapluunoita sekä samalla kehkeyttää tähtirakkautta ja sen etiikkaa.

Tähtirakkauden käsite on omamme eikä se ole meille tuttu mistään aiemmasta kirjallisuudesta. Sen sijaan tunnemme Friedrich Nietzschen tähtiystävyyden käsitteen, jolla hän tarkoittaa kahden toisistaan etäälle joutuneen ystävyksen kunnioitusta toisiaan kohtaan heidän erillisistä kiertoradoistaan huolimatta. Myös hahmottelemassamme tähtirakkaudessa rakastavaisilla on omat kiertoratansa, mutta he ovat toisilleen läheisiä tästä huolimatta ja juuri tämän ansiosta, liikkeessä toisensa uudelleen ja uudelleen kohdaten ja näin rakkautensa eloisana, elinvoimaisena säilyttäen.

Tähtirakkaus kirjoitetaan, taitetaan, painetaan ja sidotaan itse mustikoiden piirissä. Manifestiin valittu sidontatekniikka on peräisin Japanista ja nimeltään Daifuku Chō, Suuri Onni. Sitä käytettiin erityisesti vuodesta 1600 alkaneella Edo-kaudella ja etenkin matkakertomusten, vieraskirjojen ja tilikirjojen sidontaan. Teoksissa on ripustuslenkki ja ne on tarkoitus laittaa seinälle, jotta kirjat on helppo tulipalon sattuessa tähdellisimpien asioiden joukossa pelastaa.

Tähtirakkaus ilmestyy myös äänikirjana seuraavan vuoden aikana.

Liitämme tänne lähipäivinä tekstikatkelmia manifestistamme!

 

Juhlakuvat: Aikku

 

* *

 

ELOKUUN 8:

“Ottakaamme matkaan mukaan tähtirakkauden oma tunnus, merkki joka on tämän manifestimme kannessakin. Tunnus on hahmotettavissa kahtena erillisenä kiertoratana ja niiden kohtaamispisteenä kertoen sekä kahden tähtirakastavaisen itsenäisyydestä että heidän välisestään vetovoimasta, kohtaamisista ja tähtikumppanuudesta. Tunnus on hahmotettavissa myös avautuvana sydämenä kertoen tähtirakkauden vilpittömyydestä ja vapauttavuudesta. Tunnus on hahmotettavissa lisäksi kahtena kysymysmerkkinä kertoen tähtirakkauden kysyvyydestä. Ja tunnus on hahmotettavissa kahtena korvana kertoen tähtirakkauden kuulostelevuudesta. Kuvion puolikkaat eivät ole täysin symmetriset – eläköön ainutlaatuisuus ja erilaisuus! Kuvion on myös helppo kuvitella jatkavan aaltoiluaan eri variaatioin vaikka loputtomiin – eläköön metamorfoosit ja muutos! Tähtirakkaudessa kumuaa vallankumous, sillä se vastustaa kaavoja ja kontrollia ja saa uusiutumaan ja luomaan – sen valkeassa leimahtelee uuden aikakauden koitto.”

 

ELOKUUN 9:

“Tulemme, tulemme – tähtirakkaus saa olemassaolon näyttäytymään tulemassaolona!”

 

ELOKUUN 10:

“EI se tähtirakkaus niin vakavaa ole, siis ettei sen piirissä naurettaisi paljon.”

 

ELOKUUN 11:

“Tähtirakkaudessa kumpikin tahtoo toisen tuntevan kaikki eläimensä.”

 

ELOKUUN 12:

“Puhuessamme rakkauden vapauttamisesta tarkoitamme tällä rakkauden vapauttamista monenlaisista kulttuurisista sääntelyn sapluunoista sen sijaan että viittaisimme tällä rakastavaisten mahdollisuuteen olla samaan aikaan useissa rinnakkaisissa seksi- ja rakkaussuhteissa. Tästä huolimatta pidämme tietenkin tärkeänä pohtia polyamorian mahdollisuuksia yksilöille ja ideoida kuinka saattaa polyamoria yhteisöllisesti tunnustetuksi käytännöksi muiden suhdemuotojen rinnalle. Manifestimme alkupuolen kritiikkiosuus onkin tämän aikeen sisältävä vaikkakin kokonaisuudessaan tätä laveampi, tavoitteinamme ajatella rakkautta uudelleen ja tehdä tilaa muutokselle.

Manifestimme loppupuolella hahmottelemamme tähtirakkauden etiikka sen sijaan on ulotettavissa mitä tahansa sukupuolia olevien ja miten tahansa seksuaalisuuttaan ilmentävien rakastavaisten kahdenvälisiin rakkaussuhteisiin. Tahdomme kunnioittaa niin kahdenvälisten rakkaussuhteiden kuin polyamoristenkin suhteiden erityislaatuisuutta, ja uskomme että polyamorisille suhteille tulee kirjoittaa auki aivan omia, juuri niiden erityispiirteet huomioonottavia etiikoita. Koska tämän manifestin kirjoittajakunnasta kellään ei ole omia kokemuksia polyamorisista suhdemuodoista, on mielestämme reilua sanoa tämä heti kättelyssä ja jättää polyamorian tutkiminen ja sen etiikoiden kirjoittaminen siinä lajissa taitavammille.”

 

ELOKUUN 12:

“Tähtirakas! Taivaspaikka!”

 

ELOKUUN 14:

“Tähtirakkaus on mitä yksinkertaisinta! Sille keskeisiä ideaaleja on vain kaksi: vapaus ja rehellisyys. Jolloin vapauden nimissä kumpikin voi tehdä kaikki seikat ja niin halutessaan myös toisen toiveet huomioon otettuaan mitä tahtoo, jolloin rehellisyyden nimissä kumpikin tietää mitä toinen tekee, jolloin vapauden ja rehellisyyden aurassa kumpikin voi tehdä ratkaisujaan suhteessa toisen liikkeisiin. Voihan vaikka olla että sinä tahdot elää vuoden kaukomailla, jolloin toinen ei voi sinua sinun vapaudessasi moittia tai estää – matkatkaa yhdessä tai hyväksykää kiertoratojenne erillisyys, kulkekaa hetken matkaa erillänne taas kohdataksenne. Voihan vaikka olla että toinen tahtoo tuoda suhteeseenne jonkun kolmannen, jolloin sinä et voi häntä hänen vapaudessaan moittia tai estää – kun et iloitse tai tahdo sopeutua, lähde. Kaikki tuskin tulee aina menemään tismalleen oman mielen mukaisesti. Mutta miten elämä voisi ikinä niin mennäkään! Kontrollin toivotonta tavoittelua onnellistuttavampaa on vapauden ja rehellisyyden vaalimisesta seuraava elämän kirkkaus – villielämän! tähtielämän!”

 

ELOKUUN 14:

“Tähtirakkaus on mitä avarinta! Sen etiikalle on ominaista tutkailla jokaista vastaan tulevaa tilannetta tapauskohtaisesti vailla ennalta määrättyjä sääntöjä ja systeemejä. Ja on selvää että vapautta varjelevat ja rehellisyyttä vaalivat liikkeet ovat joskus vaikeasti josko ollenkaan tiedettävissä, tavoitettavissa, vaikkapa tilanteissa joissa on mukana useita eri lojaliteetteja.

Ristituulissa ei aina tiedä minne sitä on matkalla, mutta sitä on matkalla, ja tätä matkaa tehdessään tähtirakastavaiset tulevat yhdessä tuntemaan ihmisinä, eläiminä olemisen kaikki puolet.”

 

“Tähtirakkaus on epäröimättömyyttä, epäröimätöntä kurotusta toista kohti. Tässä epäröimättömyydessäänkin se on ylvästä, ylpeää omasta olemassaolostaan silloinkin vaikka rakastettu kääntäisi sille selkänsä. Tähtirakkaus affirmoi kaiken, sen loisto kirkastaa niin rakastavan kuin tämän tielle tulevan. Tähtirakkaus saa kestämään mitä vain, tervehtimään silmästä silmään tappioita, ottamaan pystyssä päin vastaan torjunnat. Se saa riemuitsemaan tähtirakastetun vetovoimasta ja tähtirakkauden valovoimasta vaikkei luvassa olisi koko elämän mitassa enää yhtä ainutta kohtaamista tämän kanssa. Onnettominta ei ole se jollet koskaan kohtaa tähtirakasta sylikkäin, tai jos kadotat hänet. Onnettominta on se jollet rakasta.”

 

Jotenkin tähän tapaan olemme täällä päässä tätä rakkaushommaa luonnostelleet… Ei ole vielä mitenkään valmista, ja miten voisi ikinä ollakaan! Haastakaa, kritisoikaa – kuuntelemme, vastaamme!